Pumppujen ongelmat

Pumpun ääni

Ilmalämpöpumpun puhaltimet tuottavat ääntä, joka saattaa joidenkin asukkaiden korvissa tuntua kiusalliselta.

Äärimmäisessä tilanteessa joidenkin ulkoyksikköjen äänitaso nousee jopa 50 dB(A) tasolle, ja sisäyksikötkin saattavat yltää 45 dB(A) tasolle. Tämä on kuitenkin sangen harvinaista.

Ulkoyksikön äänitaso taas peittyy yleensä luonnon pohjakohinaan jo parin metrin päässä. ON/OFF-mallin kompressorin käynnistymisen kyllä huomaa selvästi. Invertterimalleissakin ulkoyksiköstä kuluu laitteelle tyypillinen sirinä.

Normaalisti sisäyksikön ääntä tuskin havaitsee. Sitä voidaan verrata jääkaapin tai tietokoneen ääneen. Luonteeltaan ääni on tasaista suhinaa. Sulatusjaksojen aikana sisäyksiköstä tosin kuuluu voimakkaampia suhahduksia tai ritinää.

Nykyiset laadukkaat laitteet ovat melko äänettömiä, sillä alan yhtiöiden tuotekehityksessä kiinnitetään suurta huomiota ääniin.

Ulkonäkö

Ulkoyksikkö on melko isokokoinen ja sisäyksikkö saattaa erottua sisustuksen tyylistä epäyhtenäisyydellään. Estetiikan merkitys kuitenkin ymmärretään valmistajien tuotekehityksessä ja laadukkaaseen designiin panostetaan enemmän.

Viat

Ruotsissa pumppuja käytetään paljon, minkä vuoksi niissä on ehditty havaita ongelmia. Vakuutusyhtiö Folksam julkaisee laitekohtaista vikalistaa. Se löytyy osoitteesta www.folksam.se, kun kirjoittaa hakukoneeseen sanan värmepumpar.

Suomessa tämäntapaisia vikalistoja ei ole tapana pitää, ja ilmalämpöpumputkin ovat vielä harvinaisia. Niinpä täältä vastaavaa listaa ei löydy (tammikuussa 2006), vaikka vikailmoituksia on toki tehty.

Monia vikoja aiheutuu laitteen väärästä asennuksesta. Jos asennuksessa ei turvauduta ammattilaisen apuun, laite saattaa esimerkiksi vuotaa ja aiheuttaa homevaurioita. Väärä asennus saattaa myös aiheuttaa laitteen sisuskalujen syöpymisen pilalle. Nämä ongelmat havaitaan vasta kun laite on jo pilalla.

Oikein asennetun ja käytetyn laitteen normaali käyttöikä on 10 … 15 vuotta, invertterimalleilla pitempään. Jos laite joutuu kosketuksiin suolaisen meri-ilman tai likaisen teollisuusilman kanssa, ulkoyksikön kennoston pintakäsittely pidentää käyttöikää.

Jäätyminen

Laitteen höyrystinpatteri saattaa tarvita ajoittain sulatusta. Eräät Suomen oloihin sopimattomat laitteet saattavat jäätyä jo viidessä pakkasasteessa. Pakkasensietokyky riippuu laitteesta: jotkut toimivat kylmemmässäkin, parhaat eivät jäädy ollenkaan. Laitteen on syytä olla talvikäyttöä varten varustettu malli.

Lisälämmityksen tarve

Ilmalämpöpumpulla toteutettavan lämmityksen keskeisin haittapuoli on se, että kaikkein kylmimmällä säällä, kun lämmitystä eniten kaivattaisiin, ilmalämpöpumppu ei lämmitä. Mallista riippuen hyötysuhde putoaa oleellisesti -20°C:n alittuessa ja jotkut laitteet sammuvat täysin. Näitä aikoja varten taloon tarvitaan toinen lämmitysjärjestelmä, esimerkiksi takka tai hella. Koska pumppu kuitenkin toimii suurimman osan vuodesta, se on useissa tapauksissa hyvä, rahaa säästävä ratkaisu.

Kulutushuiput

Jos kaikki lämmittäisivät pumpuilla, sähköverkosto kuormittuisi juuri vuoden kylmimpinä päivinä, jolloin energia on erityisen suuressa arvossa. Kun pohditaan lämmitystapaa koko kylälle tai vielä suuremmalle joukolle, on viisainta etsiä muita tapoja.

Sähkökatkokset

Kaikkien sähköllä toimivien laitteiden tapaan ilmalämpöpumpun toiminta riippuu sähkön saatavuudesta. Vaikka sähköverkot ovat nykyaikana luotettavia, katkon aikana ilmalämpöpumpun omistaja on avuton. Katkoksen jälkeen ilmalämpöpumppu osaa käynnistää itsensä uudelleen. Siksi katkoista ei tarvitse kantaa huolta, vaikka asukas olisi sen aikana ulkomailla.